Palautteen antaminen käyttäytymismallien (väriprofiilien) pohjalta

Sain juuri päätökseen Thomas Eriksonin kirjan Idiootit ympärilläni. Nappasin sen kirjaston suositushyllystä kesälomalukemiseksi sen koommin tutustumatta arvioihin, onhan tämä ollut lukulistalla jo jonkin aikaa. Tämäkään ei ole kirja-arvostelu - tarkoitus on kirjoittaa muistilista palautteen antamiseen liittyen - mutta mainittakoon, että mielestäni kirjaa olisi voinut tiivistää huomattavasti. Lukeminen ei koskaan ole haitaksi ja tästäkin kirjasta sain edes hieman ajattelemisen aihetta myös ammatillisesti vaikka siitä lähtökohdasta en kirjaa luettavaksi valinnutkaan. Aiheena käyttäytymisen kuvaaminen värimallien pohjalta on ihanan yksinkertaista, mutta jotenkin silti liian kategorisoivaa. Eri värityypit ovat kuitenkin hyvin tunnistettavia. 

Muistutuksena itselleni: teoriassa punainen haluaa tietää mitä, keltainen kysyy kuka, sininen haluaa tietää miksi ja vihreä kysyy miten. Käytännössä kukaan harvemmin edustaa vain yhtä väriä.

Kirjassa käsitellään kritiittisen palautteen antamista eri värien edustajille, mistä mieleen jäi erityisesti suoraan puhuminen - toiset värit suhtautuvat siihen paremmin kuin toiset (luonnollista). Palautteen antamisesta kertovaa lukua lukiessa rupesin väistämättä hymyilemään, kun tunnistin samanlaisia tilanteita tapahtuneen menneinä vuosina. Oli henkilö mitä väriprofiilia tahansa tai sekoitus mitä värejä tahansa, muista palautetta annettaessa:

• Harkitut sanat.
• Suora, mutta lempeä puhe.
• Pitäydy faktoissa (ja valmistaudu tarvittaessa halkomaan hiuksia).
• Konkretia. Selvennä viestiä.
• Varmista, että vastapuoli ymmärtää sanomasi. Palaa asiaan tarvittaessa.
• Valmistaudu vastareaktioihin.

Viimeisenä ja tärkeimpänä: palaute koskee aina käyttäytymistä, toimintaa tai niiden tuotetta (=osaamista) - ei ihmistä. Palaute on kehittymistä varten.